PÄIVÄKIRJA
03.02.2008: Tipaton Tammikuu-Tour 2008 Trku-Tre-Jklä..
Karpolla on asiaa, mutta nyt puhuu riku.
Tervehdys vuodesta 2008, ja kiva kun pääsit tuleen! Vuosi on alkanut kuin Alan's Psychedelic Breakfast, eli ihan loistavan himmeästi. Olemme rakkauden tunnelmavalaistus!
Herätessäni ensimmäinen Tammikuuta ilman housuja, tajusin sen. Olin lupautunu paheettomaan kuukauteen: Ei päihteitä (eli ei minkäälaisia), ei tv:tä, selibaatti ja mitä siihen nyt kuulukaan kaikkea. Käytännössä sain soittaa ja kuunnella musiikkia.. Truth is in the radio. just.
Luvassahan oli 8 keikan kk joista useat vielä Kotoisten Sävyjen kanssa. Reissu alkaisi 9. päivä. Riku ratkes 7. päivä, mut nou hätä, sillä nii se ratkes jumalaki, sano Pentti kannustaen. Ihana ihminen. Hellä Kuningas, joka tuosta nuin vaan ylentää Jumalaks ja nostaa mielen taivaisiin. Tai sitte se oli ne päihteet.
Anyway, Anyhow, Anywhere.
9.1.2008 Klubi, Turku
Check out: DESIBELIN ARVIO ILLASTA
Turkua turhaan mollataan, etenki Klubia nihkeäks mestaks. Meillä on ainaski ollu hienoja vetoja siellä.. Vaikea muistaa menomatkasta enää mitn mut ehkä Kuvausryhmä Karpaloisella (jonka tipaton 3kk pitää yhä) on Dokumentaatiota.
Illasta sen verta, että, ku Trouble Bound Gospel starttas ei porukka juuri näkyny, eikä sitä sitte oikein tullukkaan. Keikka liksa 20e per bändi, Oulu-Turku dieselit 60e, jipii :)
Touring mates Sweet Moses soitti sitte ja niillä kyllä kulkee keikka keikalta paremmin, tana!
Sitte me veettiin, vähä jäykkä keikka mutta kyllähän siellä vähä tytöt tanssiki. Vähä tylsä ilta, ei ollu Sävytkään vielä mukana, joten vetäydyimme Omppuun, jossa odotti luksustuplakerroshuoneihmisburger, rommitoti ja kolme jaksoa Lucky Lukea neljällä eurolla. Ehkä sitä Turkua ei turhaa mollatakkaaan.
10.1.2008 Vastavirta, Tampere
Vastavirta on huippu mesta, viikollaki on menoa, ku punkit on paikalla! Ja ku Sävyt, nuo pohjoisen lempivävyt, saapui, sai kaulailu alkaa! Kokopaketti oli ny kasassa: Double Mo'& Cosy Colours! 'Virran perinteinen kasvismättö mahan pohjalle, Ompun tarkastus, Alko-kierros ja ilta pääs alkaan.
Sweet Mo' veti jälleen makeaa settiä, saatoin jopa maistaa Luokkasen äitin mustikkapiirakan huulillani.
Sitte lauteille hyöki Hyvin Voidellut Sävyt. Basson varressa Tuomi Danger, Taivalkosken lahja Torniolle, Lapin Kurkola, Sävyjen uus Disco-Stu ja meidänkin mukana paljon kulkenut rakas äänipäämme! Auta Piru armiasta, ku potki. Pitkästä aikaa näki livenä poijaat. loistoveto.
Sitte vielä veettin oma settimme, joka tais olla jopa hyähyä, jäykkyys oli liuotettu jäykällä tiukalla timmisti pois ja hauskaa näytti olevan myös tanssilattialla!
Ilta jatkui osalla Omppuun, suurella osalla Klubille tanssiin. Rankku Kanuuna Karpaloisen, eli nuoremman kiveksen kuin veljeksen kera poistuttiin lopuksi tyylikkäästi housut kintuissa poken reppuselässä. Tietty juhlavien hurraahuutojen ja aplodien saattelemana. Ulkona Vutu Futse Vutkeliinin huuto: "Meän Taksi!!" sai minut kokeileen uutta lajiamme, 110 metrin aitaa ja vastaanhan otti vain katu. Eikä se ollu meän taksi. ei ei.
Jatkot Ompulla tais mennä jotakuinki Pulpin This Is Hardcoren tyyliin eli "That goes in there and that goes in there and that goes in there.."
jatkuu mussukat..
11.1.2008 Hedonistin Välipäivä Helvetistä Part I, Matka J-kylään
Herätessäni housut rommissa olo oli freesi, kuin siperialaisen alapääpesun jäljiltä. Osa seurueestamme hörötteli edellisillan videopätkille toisen osan ollessa jo poistunut kohti loistolounasta Gastropub Soho-ravintolassa (http://www.gastropub.net/soho/), jossa lempipyssymme Klint kokkaili menemään vaan. Ja hyvin kokkailikin, ähky nimittäin vei miehet testaamaan muun muassa mallien ja venäläisten kehittämiä keinoja liiallisen turvotuksen tuhoksi. Vodkaa ja tyhjennystä siis. Osa porukkaa joutui, muiden roudatessa, taisteleen ruoansulatuksensa kanssa lähemmäs kello viittä. Piiiiiitkä lounas. siis. jep.
Lopulta päästiin kuitenkin liikkeelle kohti Jyväskylää ja bussissa oli tunnelmaa. Syy J-kylään menoon oli maantieteellinen ja se, että sielä oli halvin Omppu. "Halvin ja halvin", voisi sanoa nuori viiksekäs mies jolle tuli 309 euron lasku kovapäisyydestä ja lasioven haastamisesta. Mukana suhteellisen epäselvä kuva alaosattomasta miehestä, alla teksti:
SYYLLINEN.
Matka Keskisuomen kehtoon synnytti useita tarinoita, joita vain harvat voivat totena kertoa. Useimmiten hulluuksien tapahtuessa silmäparit olivat selin tai selällään. Ja välillä älyttömyyttä tuli sil'viisiin viispisteykkösenä surroundina, että sitä kaikkea ei kärpänen katossakaan olisi voinut rekisteröidä. Kerrotaan kuitenkin tarinaa limaisista vaihdekepeistä ja kielletystä huoltoasemaromanssista jossa Kotoisan Julian ja Heisin Romeon kanssakäyminen kiellettiin kokonaan sisätiloissa.
Vielä vuonna 2008 löytyy paikkoja, joissa ystävyyttä, läheisyyttä ja poikarakkautta katsotaan, kuin turkulaista Helsingissä.
Perille kuitenkin päästiin, kiitos Mela-Valtterin (Lännen St. Walter) ja Prinssi Anssin (Ääänipäiden Aatelistoa) jotka urheasti ohjastivat Merceet perille. hehe, perseet merille.just.
Hedonistin Välipäivä Helvetistä Part II, J-kylän Yööööööörggghh tsatsatsaab.
Huomenna lisää, nyt mie syön ruokaa. pinaattihommia...
How's Cookings? Meikä laittaa. Taas on semmoset sienisetit ja
pottuporkkanapadat tulosa että aijai namvau vaan!! Vielä ku taustalla soi ihan ihana
Robert Plantin ja Alison Kraussin yhteislevy Raising Sand ja takana on mitä mahtavin
vapaaviikonloppu (tätä kirjoittaessani jo kaksi vkonloppua toim. huom.) sisältäen
ainaki viis (enemmänki kaheksan toim. huom.) nähtävästi todistettua loistokeikkaa nii
mikä tässä on
kirjotellessa. niin.
Mutta turinat toisesta mahtiviikonlopusta jatkukoot. elis...
Hedonistin Välipäivä Helvetistä Part II, J-kylän Yö
..Poikien hallittujen mutkien ja suorien jälestä tie kaartui Keski-Suomen
napanöyhtään, J-kylään. Jäljitimme Ompun ja otimme haltuumme ensin huoneet, mutta
pian myös käytävät, lähiympäristön ja myöhemmin koko kylän.
Nopeasti alkoikin tuntua
siltä, että pohjat oli taottu ja oli aika sukeltaa yöhön. Muutenkin ajatus
kaaoksemme siirtämisestä, jos ei jopa hajaannuttamisesta, tuntui järkevältä. Ehkä
ainoalta järkevältä aikoihin. Ja niistähän kannattaa aina silloin tällöin pitää
kiinni.
Räjähdimme siis eri suuntiin, itse hyöin Svelliksen kera kattoon heviä bar
kuuskasiin. Vanha sanonta, "Oommie pitissä ollu", taisi käyä minun mielessä, ja
ilmeisesti ainoastaan minun mielessä. Vaikutti nimittäin, että olin ainoa yleisön
joukossa, jonka tajuntaan mokomastamina-sekasikiön hevi iski myös vartaloa
ravistellen. Ei lähteny ei, joten kolmen biisin jälkeen me lähettiin. Mutta vitut
siitä, Äitis on d-virreessä. Ja ilta vasta nuori.
Ennen jälleennäkemistä hukattujen tovereidemme kanssa törmäsimme vielä tylyyn
kohteluua toisen paikallisen identiteettiään etsiskelevän
yöjuottolan narikassa. Vielä kuulemma useaan otteeseen.
Sitten olikin jo ystävyyden aika. Parin tunnin(?) ajalta riitti tarinaa ja turinaa.
Pojat oli ollu oikein joukolla tissibaarissa missä osa oli vokotellut
privatetanssijoita muuttaan kanssaan Leville omistamaansa hotelliin ja osa oli tullu
nostetuksi rinnuksista synnin pesäkkeen seinää vasten. Itseään isomman naisen
toimesta. Them Women. Oliko pojat
kyllästyny tisseihin vai tissit poikiin, sitä en tiedä kertoa.
Tässä vaiheessa osalla tuli paapimisaika vastaan mutta osa jatkoi urheasti
seuraavaan g-pisteeseen nautintoja hinkuen.
Riku: Antti, mitä sie otats?
Antti: nejlä fishua.
Riku: tuo
sa.
Antti: kiitots.
Neljän fisun setistä oli kehkeytynyt päivän punainen lanka.
Elämä on jatsia ja tiet vievät jatsibaariin. Jostain kumman syysta meidät
toivotettiin tervetulleiksi tuohon mustan musiikin kehtoon jossa jamit oli täydessä
käynnissä. Toisin kävi lavalle pyrkiessämme. Keskustelu taas kävi jotakuinkin näin:
Järjetyksenvalvoja: Mihin sitä oikein ollaan menosa?
Riku ja Annukka: Soittaan!
Järjetyksenvalvoja: Mitä te oikein meinaatte soittaa?
Riku: Mie soitan rumpuja.
Annukka: Mie soitan eiku siis laulan.
Järjetyksenvalvoja: Niin mutta mitä?
Riku ja Annukka: Joulumaa!
Juu, ei lähteny ei. Illan mittaan yritimme vielä tyydyttää kasvavaa
jamittelufiilistämme mutta jostain syystä ei vaan pohjosen jatsit keskisumeen
kelvannut. Jätettyämme tuon New Orleansin kosteuden taaksemme, kuulimme, ettei
siellä mitään jameja koskaan ollutkaan, vaan joku paikallinen bändi (ei Joku
Paikallinen Bändi) keikalla.
Ilta alkoi jo muuttua aamuksi ja väsy painoi luomia, kuin luomi painaa Lemmyn
poskia alaspäin. Näin siis oli aika päättää tämä ilta ja rynniä kuka minnekki
nukkuilemaan.
Öitä, lovers.
12.1.2008 Hedonistin loipparit Kajaanissa, Balls, Kajaani
Aijaa Kajaani jaa.
Herätys ja hätänen suunnistus keskustaa kohti, mutkien kautta kuites perille. Poijat jo ootteli, hotelli-öiden herätys kun on tarkemmin ajoitettu puolille päivin. Olo oli aivan ihan. Tuntu, että homma alkaa lipsua. Muun porukan hiljaset kasvot eivät ilmeilläänkään paljon
asioineet. Tasaisin väliajoin ilmoille kajahti äkillinen väkivaltainen röyhtäys.
Uusi tie ajettavana, uudet huoltsikat peloteltavana. Tai no, pelättävänä, ainaki tänään. Pysähyttiin jossain. Luin lehdestä otsikon "Joulukuusi räjähti, mies kuoli." Mietin monesko päivä Loppiainen on. Entä monesko päivä Laskiainen on? Vietin ainoat pikkujoulut Tammikuun
kolmantena maanantaina. Skarppaa,mies,skarppaaaaaaa!!
Saavuttiin Kajaaniin siinä jossain maissa. Oli ainaki pimeä. Ja 'Sävyt oli kuulemma jo perillä.
Keikkapaikan metsästystä, ja lopulta sortuminen neuvoa antavaan puheluun.
Riku:Misä seon?
Mela:Emmäätiä?
Riku:Oisko siinä joku joka tietäs?
Mela:Emmäätiä misä tämä on.
Riku:Anna jollekki joka tietää.
Mela:Emmäätiämisätämon.
Riku:Onko siinä muita teitä sävyjä perkele anna nyt jollekki joka ossaa neuvoa johan nyt on melkosta tuunko ja lyönkö mitä?
Mela: Onne kaikki tuosa muttemmäätiämisätämon. Annanko Valtterille?
Riku:&374&=+/
Valtteri:Son siitä Osuuspankin jälkeen oikealle.
Balls, eli Pallit, osoittautui lepposaksi rokkikapakiks ja sen mukaisesti ruokakaan ei ollut niin hyvää,ku oli kehuttu. Muutenkin tunnelma alko vähintään hidastamaan pudotustaan, jos ei nyt ihan nouseen. Kyllähän se tiietään, että puun alaoksat on paksumpia ja ottaa näin ollen jämymmin vastaan.
Anyway, syötiin, tsekkailtiin ja käppäiltiin hotelliin levolle. Ei ollukkaan mikään Omppu tänään, vaan ihan Scandicin KajAnus-Hotel. hehe. Kateltiin Teemalta oivan oloista Punk-dokkaria, joka harmiksemme jäi kesken siinä Minor Treathin kohdilla, kun velvollisuus kutsui palleilta päin. hehe. Piristyn sitä mukaa, ku niskani jäykistyy. Kohta voin tanssia, kuin Rovaniemen Elvis.
Sweet Mo't oli taas mukana mege, jättivät Jyväshyvän välipäivän välistä, mikä oli fiksua kyllä. Porukkaa vaan ei oikein meinannu vääntyä paikalle. Pallien nettisivujen vieraskirjaa lainatakseni, "kolme pändii, neljä euroo, ei mitään logiikkaa. Onnelaanki maksaa vaan 5egee ja,ku tunnen portsarin nii ei tarvi narikkaakaan maksaa."
Juu ei näkyny ihmisiä ei, 'Sävyjen keikalla koettiin varmaan yleisöhuippu, oli tanssijoitaki kahden, jos ei kolmenki käden sormille. Meän keikalle ei meinattu saada ees kosketintaiteilijaa. Herra oli kauneusunilla hotellilla ja puhelin kiinni. 10min. ennen showtimea saatiin numerotiedustelusta KajAnuksen nro ja ystävällinen respantäti läksi potkimaan Karpaloistamme peräpukamille. Sieltähän tuo sleepy sleeper sitte tulla tupsahti ja hyöittiin lavalle, lavalla, ja lavalta.
Meno oli noussu sillä aikaa ja ilmassa oli jo tekemisen taikaa. Ruvettiin siis juhlimaan. Olihan edessä, jos ei takanakin sentään tehokkaan rundimme viimeinen ilta. Jos ei aamukin.
Ilta toi, kaikessa rauhallisuudessaan, mukanaan sitä tavallista alastomuutta, kitarasoolohyökkäyksiä tupakkakoppiin, suutelointia, baarikaapin tyhjennystä, pullon pyöritystä, lisää suutelointia, baarikaapin pyöritystä, nuorison hämmentämistä ja aamun, joka tarjoili näille kovaäänisille paljasjalkaisille päivänsäteille aukinaisissa paidoissaan ihanan pekoniaamiaisen (talkin' 'bout pure bacon) pitkiltä valkoisilta lakanoilta. Kaikessa kylläisyydessä vetäydyimme heti aamiaisen jälkeen levolle ja herätessämme vähintään puoli tuntia aikataulusta jälessä ja kiiruhtaessamme ulospäin leijaili käytävillä ja hississä yhä ihanan suolainen pekonin tuoksu.
Ei siinä sitten muuta, ku baarikaappien tilitys, roudaus ja matkaan. Eli kotimatkaan. Ennen lähtöä ehdin vielä onneksi kuulla Hectorin Seisovaa Ilmaa (Walk on the wild side) pöntöllä istuessani.
Näin. kiitos kaikille mukana olleille (OLÈ!), anteeksi kaikilta mukaan joutuneilta ja onneksolokoot kaikille jotka onnistu pysyyn poissa tieltämme.
AIVAN IHAN. HEIPÄ.
PS: Tänne loppuun päivitellään joutessamme ja muistaessamme reissulla kuultuja hienoja keskusteluja tai ihan vain yksinpuheluita:
pojat lusikassa:
-mistä nää oikein kutiat?
-emmie kutia,moon päissään.
–Jumala, Palkittu moseshazy.net
Keikkakalenteri
| Ei keikkoja tiedossa tällä hetkellä. |
SAATAVILLA
 |
Getting Bald CDS 2010 |
 |
Break It Down Or Shake It Loose CD 2007 |
 |
The Incredible Flow of Life Show CD 2006 |
Tsekkaa
